hei hulinaa!

Ilonan 3v synttäreitä juhlistettiin eilen. Tällä kertaa kutsuttiin sukulaiset ja kaverit samana päivänä, vähän porrastettiin aikoja. Näppärästi käypi noin. Olihan tuo aikamoista hulinaa, jälkikäteen jäi hieman hölmistynyt olo että mahtoikohan kaikki vieraat saada kahvia yms. Itse sankari kyllä nautti kekkereistä ja toivottavasti suurin osa vieraistakin. Ja isäntäväkikin toki, vaikka kun saatiin viimeinen vieras talosta ulos yhdeksältä illalla niin tää mamma oli valmis kaatumaan sänkyyn.

Teemana oli tällä kertaa Autot ja Salama mc Queen. Mamma jo ehti prinsessa/keijukaisjuttuja suunnittelemaan mutta kun neiti topakasti ilmoitti haluavansa salamasynttärit niin eipä siinä mamman muu auttanut kuin niellä hiljaa mielipiteensä ja vaihtaa suunnitelmaa. Tosi kivathan noista tuli, kakuista, koristeista yms =) Lahjoja tuli hurjasti, enemmän kuin jouluna ja mamma kyllä pyöritteli silmiään kun aikasta arvokkaitakin oli ihmiset ostaneet! Mutta onneksi ei tullut mitään turhaa tilpehööriä, leluja toki mutta kaikki kovin mieleisiä ja varmasti viihdyttävät pitkään (esim. nukkekoti, nallepuhin talo, piirustuspaperia ja välineitä yms).

Virallisesti Ilona täyttää 3 vuotta ensi tiistaina 4.3.

"Tänään kiitän, Taivaan Isä,
juhlastani tästä.
Tulin kolmevuotiaaksi,
kiitos elämästä

Kiitos käsistäni, joilla
mukava on piirtää.
Palikoita pinota ja
tavaroita siirtää.

Kiitos jaloistani, joilla
juoksen joutuisasti,
takapihan perukoilta
omaan kotiin asti.

Kiitos ajatuksistani,
jotka tuulen lailla
vaeltavat mielessäni
rajoitusta vailla.

Taivaan Isä, sinä tunnet
pienen elämäni.
Anna hyvän enkelisi
olla vierelläni."

Anna-Mari Kaskinen

katso, vauvalla vierii kyynel!

Ilonan juttusia taas:

Eilen illalla halusi taas katsoa vauvaa eli masua, kun yhtäkkiä parahti:
"Katsokaa! vauvalta viejii kyynel pokkella!"
Sitten kipaisi hakemaan unikaverinsa aamutakinvyön (mytätty solmuun) ja pyyhki sillä mahaa kuivatakseen vauvan kyyneleet.

Muutenkin tuntuu että Ilona on meistä ainoa joka pystyy jo tässä vaiheessa vauvaa konkreettisesti ajattelemaan. Eilenkin esitteli auliisti missä kohdassa on pää, jalka, käsi yms. Hyvä jos itse tiedän missä päin masua vauva milloinkin myllertää. Liikkeet tuntuu kyllä aina vaan vahvemmilta mutta eipä tämäkään kaveri mikään kovin aktiivinen tuntuisi olevan, niinkuin ei Ilonakaan aikoinaan ollut. Kääntää illalla kylkeä ja se on siinä.

Saatiin muuten se vauvavakuutus ehdoitta \o/ kun pelättiin että pahimmillaan rajaavat kaikki autoimmuunisairaudet pois kun mulla on reuma, periaatteessa äidin pitää olla terve että vakuutuksen saa.

Viikkoja tänään 23+5 ja seesteistä keskiraskautta elellään. Nyt on yllättävän hyvä liikkua, maha ei paina ylös eikä alas eikä ole vielä edessäkään. Vaivoja ei ole, mitä nyt selkää vähän juilii mutta se on pientä. Yöt tietysti menee pyöriessä, suurimmaksi osaksi siksi kun Ilona herättää (oireilee taas jostain) enkä sitten saa enää itse unen päästä kiinni. Joka aamu oon herännyt kuudelta kun selkä on jo niin puuduksissa ettei pysty makaamaan enempää. Mutta siihen nähden miten helkutin kipeä se oli Ilonaa odottaessa niin tää on pelkkä itikan pisto! Silloin nukuin lopulta olohuoneen matolla kun en muualla pystynyt olemaan, käytin tukivyötä yms. Eli kaikki mallillaan ja toivottavasti hyvä vointi jatkuisi kesään asti =)

Että on mukava olla äiti!

 Äiti ja isä istuivat katselemassa televisiota. Äiti sanoi: "Minua väsyttää
ja alkaa olla myöhä. Taidan lähteä nukkumaan".

Hän käveli keittiöön,
heitti ohimennen pari tuolille jätettyä vaatetta pesukoneeseen , silitti yhden paidan
ja ompeli irronneen napin. Hän teki muutaman voileivän valmiiksi aamua
varten, otti pakastimesta sulamaan lihaa seuraavan päivän päivälliseen,tarkisti
onko aamiaismuroja riittävästi ja täytti sokeriastian. Hän keräsi pöydälle
jätetyn pelin palat laatikkoon, kattoi pöytään lusikat ja mukit aamiaista varten
ja latasi kahvinkeittimen valmiiksi. Sitten hän laittoi keittiön puhelimen
lataukseen ja pani puhelinmuistion oikealle paikalleen.Hän kasteli kukat,
tyhjensi roskakorin ja ripusti pari pyyhettä kuivumaan.

Hän haukotteli,
venytteli ja suuntasi makuuhuoneeseen päin pysähtyen eteisen pöydän
ääreen, jossa hän kirjoitti lapun opettajalle ja jätti rahaa retkeä varten sekä
nosti tuolin alle pudonneen tehtäväkirjan pöydälle. Hän kirjoitti
syntymäpäiväonnittelut perhetutulle, liimasi postimerkin ja sulki kuoren,
kirjoitti kauppalapun ja laittoi molemmat käsilaukkuunsa. Kylpyhuoneessa
hän puhdisti kasvonsa 3-in-1-puhdistusmaidolla, levitti yövoidetta ja harjasi
hampaansa ja viilasi kyntensä.

Isä huusi olohuoneesta: "Eikö sinun
pitänyt mennä nukkumaan?"
-"Olen menossa", hän vastasi,
vaihtoi veden koirankuppiin,
nosti kissan ulos, tarkasti että ovet olivat lukossa ja pihavalo syttyi.
Hän kurkisti lasten huoneisiin, sammutti yölamput, stereot, cd-soittimen ja
television, ripusti lattialta nostamansa paidan naulakkoon ja keräsi
likaiset sukat, sekä kävi lyhyen keskustelun yhden lapsen kanssa, joka vielä
valvoi koulutehtäviään tehden. Makuuhuoneessa hän laittoi herätyskellon
soimaan, otti esiin seuraavan päivän vaatteensa, oikaisi kenkätelineen ja lisäsi kuuden
tärkeimmän tehtävän luetteloonsa kolme asiaa.Hän kävi makuulle ja lausui
iltarukouksensa.

Samoihin aikoihin isä sammutti television,
sanoi - ei erityisesti kenellekään sanojaan osoittaen - menevänsä nukkumaan. Ja meni.

Mitäs kummallista tässä nyt oli? Oletko koskaan ihmetellyt miksi naiset
elävät miehiä kauemmin??EMMEHÄN ME EHDI KUOLLA AIKAISEMMIN KUN ON NIIN PALJON TEKEMISTÄ....... Lähetä tämä viesti muutamalle naisystävällesi, he
ilahtuvat siitä varmasti, ja mene sitten NUKKUMAAN!

"mamma sun tissit valuu lattialle"

Kyllä nuo melkein 3veet osaa olla niin ihania:

Ilonan kommentti aamulla
" Mamma, hae äkkiä kaapista tissiliivit, sun tissit valuu lattialle!!"
JUURI tuon minä halusinkin kuulla o_O
Olen itsekin aivan riittävän tietoinen rupsahtavasta ulkomuodostani...

Tänään oli eka uhmiskerho. Oli tosi kivaa!
Lapset siis leikkivät alakerrassa erityislastentarhanopettajien (huh mikä sana!) kanssa.
Olivat käsitelleet asiaa mm. ryttäämällä sanomalehdistä palloja pakastepusseihin, tyyliin kiukku mytätään palloksi ja pistetään pois. Olivat myös askarrelleet lankanalleja joiden toisella puolella oli hymy- ja toisella surunaama. Aiheeseen liittyviä kirjoja oli luettu ja Ilona oli kuulemma ollut hyvin "eläytyväinen" (uskon sen...).

Äidit, ja pari isääkin, kerhoilivat yläkerrassa niin ikään tarhantädin, neuvolantädin sekä kahden perhetyöntekijän kanssa. Oli niin mielenkiintoista keskustelua että minäkin vilkaisin kelloa vasta siinä vaiheessa kun kerhon ois pitänyt jo loppua, vähän meni yliajalle kun ois juttua riittänyt kuinka! Sinänsä en tiedä jäikö vieläkään käteen mitään uutta/niksejä mutta kyllä se jo kasvattaa itsetuntoa kun kuulee että muilla on ollut IHAN samanlaista. Ja että se on normaalia & kuuluu kehitykseen. Vertaistukiryhmänähän tuo toimiikin.

Ilmoitin Ilonan tällä viikolla päiväkerhoonkin, vissiin maaliskuun alusta saa aloittaa kun sen 3v täyttää. Tekee varmasti ihan hyvää päästä välillä ilman mammaakin jonnekin.

Muuten ei ihmeitä, siivouspäivää vietettiin ja nyt on kyllä sitten supistellut hieman. Äijä mut komensi jo kesken siivoilun sänkyyn etten nyt liiallisuuksiin mene. Mutta on se kyllä ihana tuokin ukko, ei oo kertaakaan tarvinut tämän raskauden aikana imuriin tarttua! Tänään sentään moppasin lattioita ja pyyhin pölyjä, tähän asti äijä hoitanut yksinään koko siivouspuolen. Ja kun meillähän on kahden viikon välein vähintään vietävä matot pihalle ja siivottava kunnolla kun muuten Ilonan astma/pölypunkkiallergia rupeaa oireilemaan. Muutenkin vielä toistaiseksi äijän sairasloma on osoittautunut oikein kivaksi, aamulla oli kahvit keitettynä (äijä ei itse juo kahvia) ja voileivät valmiina <3>
Aijuu, laskin äijän nyt sitten takas viekkuun. Johan se melkein puoli vuotta sohvalla nukkuikin! Saas nähdä nukunko minä sitten yhtään kun kuorsausta kuuntelen...viime yönäkin kupeksin ylhäällä jo neljän aikaan enkä saanut enää nukuttua.

"Ja eräänä päivänä
me koukistumme toistemme ympärille
ja naksahdamme lukkoon emmekä irtoa enää,
sinun kulumavikasi minun kihtiini kietoutuneena,
minun mahahaavani sinun sydänvikasi vieressä
ja reumatismini sinun noidannuoltasi vasten,
emme erkane konsana ei.

Ja rakas, sinä unohdat rytmihäiriösi, hengenahdistuksesi
ja kuolion
joka sydämessäsi jo on
ja minä unohdan katarrini, levottomat jalkani
ja sen alituisen kalvamisen vasemmalla puolella
ja tulkohon hallat ja harmit ja muut.

Minun rintani tyhjät ja litteät
ota käsiisi rakas
sillä eräänä päivänä kun katsot ne riippuvat pitkinä,
rakastatko minua silloin
tula tuulan tuli tuli tei?"

allergic shiners - allergian näkyvät merkit

netistä kopioitua:
Anglosaksisissa maissa puhutaan yleisesti "allergic shiners" nimisestä ilmiöstä joka on yksi allergian näkyvistä merkeistä. Monet allergialapset kuulemma tunnistaa tästä.
Kyseessä on siis tummat renkaat silmien alla, jotka eivät johdu unenpuutteesta, vaan allergioista. Toinen yleinen merkki on "Denni-Morgan lines", ylimääräinen ihopoimu tai viiva silmien alla. Lisäksi sanotaan monella allergialapsella olevan kalpea, hiukan "sairaan" näköinen iho.

Pitää muuten ihan paikkansa Ilonankin kohdalla. Silmien alla olevasta ylimääräisestä viivasta en oo varma, en viitsi lähteä tutkailemaan nyt kun äijä koittaa saada tyttöä untenmaille.

house of whispers

Siinä missä muut selviävät flunssassa parin päivän nuhalla ja yskällä niin mammalla se taatusti pitkittyy ja menee poskionteloihin. Aamulla ei lähtenyt ääntä enää ollenkaan. Ilonalle kuiskasin asiat, huvittavaa oli kun Ilona myös puhui sitten kuiskaamalla. Yritin kyllä selittää että äitillä on ääni käheänä mutta kyllä sinä voit normaalisti puhua...olipahan kerrankin hiljaista siihen asti kunnes Ilona keksi että eipähän se mamma voi komentaakaan. Meinasin jo askarrella punaisen, keltaisen ja vihreän kortin viestimiksi.

Ajattelin että odottelen vielä maanantaihin ja sitten meen lääkäriin, mutta kun iltapäivällä olo tuntui niin tukalalta niin lähdin iltapäivystykseen. Poskiontelontulehdushan se, antibioottikuuri ja nenään suihkutettavaa kortisonia tukkoista oloa helpottamaan. Duactia kerjäsin mutta sitä ei kuulemma saa raskausaikana käyttää eikä ole vastaavaa tuotetta turvallisena. Onneks kävin nyt, turhaan oisin täällä vielä viikonlopun kärvistellyt. Raskaana ollessa on kurja sairastaa kun ei oikein mitään lääkkeitä saa ottaa oloa helpottamaan =(

'Iloksemme' voidaan vielä todeta että kevään siitepölykausi on alkanut. Tästä se sitten taas pyörähtää yks helvetti käyntiin...no onneks on ilonalle antihistamiinia pariakin eri lajia jo kaapissa odottamassa. Aikaisin tuo kyllä tänä vuonna alkaa.

rakenneultra

änään oli siis PHKS rakenneultra. Päästiin ilmaisiksi koekaniineiksi kun heidän pitää harjoitella ultraamista. V. 2010 joka kunnan on tarjottava 2 ultraa ja täällä on tähän asti saanut vaan sen alkuraskauden ultran.

Jännitti ihan kamalasti! En tiiä miten nyt jänskättikin niin, ei se eka ultra niinkään. Ehkä sekin että pelkäsin että jotain on vialla kun en juurikaan ole liikkeitä tuntenut. Ihan pieniä muljahduksia vaan silloin tällöin.

Ultrassa oli kaikki hyvin ja niinkuin pitää.
Kaikki mitat vastasivat standardeja. Vähän alakäyrällä on sikiön koko mutta se on ok, kun ilonakin oli syntyessään "pienehkö" ja koska itsekin olen siro. Pyysin tarkastamaan istukan sijainnin ja totta tosiaan se on osittain tuossa edessä, kätilön mielestäkin on varmaan toiminut iskunvaimentimena. Kätilön mukaan istukan/vatsan reuna on kuitenkin niin siisti että tuskin on kasvanut sektioarpeen kiinni...tätä pelkään kun sitten on ongelmia synnytyksessä luvassa. Asiaa voidaan katsoa uudestaan synnytystapa-arviossa n. kolme viikkoa ennen laskettua aikaa.

Kysyttiin nyt sitten sitä sukupuolta. Kätilö sanoi että oli jo vähän asiaa samalla vilkaissutkin, ja katsoi ensin että poika, mutta sitten että tyttöhän se ois. Ultraili peppukuvaa ja kyllähän siellä jalkovälissä jotain näkyi mutta se on ihan arpapeliä näkyykö siellä tytön vai pojan vehkeet. Saatiin kuitenkin peppukuva ihan mukaan niin voidaan tiirailla näkyykö siellä "töpöä" (ultraajan sanoin ;o) ) Jännitys säilyy siis kesään asti.

Hyviä ultra-uutisia juhlistimme hakemalla syntymättömälle vauvalle vakuutuksen. Ilonalle ei hommattu ja vaikka ollaankin säälinsekaisia kommentteja saatu että ois varmaan kannattanut niin laskeskelin että ei oltais rahallisesti paljon hyödytty; noista vakuutuksista kun on sopivasti rajattu allergioihin, erityisruokiin, perusvoiteisiin yms pois. Tietty astmalääkkeisiin ois korvausta saatu. Mutta nyt halusin tälle tulokkaalle ottaa. Ihan siitä syystä, että Ilonasta vielä päästiin helposti ja nopeasti julkisella puolella lääkäriin, mutta nyt se on selkeesti ruvennut vuosi vuodelta takkuamaan. Nytkin piti jo kontrolliaika olla mutta kun on niin ruuhkaa niin voidaan ehkä kesällä haaveilla ajasta. Siis siksi vakuutus että pääseepi sitten yksityiselle jos tarve vaatii. Ja eihän sitä koskaan tiedä, JOS tällä vakuutuksella vähääkään terveemmän lapsen saisi "ostettua" niin mieluummin mä sitä maksan. Ja saatiin vielä aika hyvä tarjous kun koti&autovakuutus samassa yhtiössä. Kaupan päälle saatiin vauvakirja. Sitä menimme selailemaan Rossoon ja söimme nautinnollisesti äijän kanssa kaksistaan, Ilona oli mummulassa hoidossa. Pakkohan oli vielä Lindexiltä muutamat vauvan vaatteet ostaa =) voi että kun sielä ois ollut vaikka kuinka minun makuuni olevaa uusretroa...ostin nyt sitten tuommoiset kamppeet mitkä käy sekä tytölle että pojalle. Vaunutkin nököttää eteisessä, käytiin matkalla ostamassa ne yhdeltä mun kaverilta. Kylkiäisinä tuli sitteri ja hoitoalusta.

Hitsit. Nyt alkaa tosissaan tuntumaan siltä että meillehän syntyy kohta VAUVA!